fbpx

“Fuksina en ole päässyt tutustumaan kehenkään vieraassa kaupungissa.”

Yhteisömme keskeinen tarkoitus on edistää ja tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Nyt kun korkeakoulujen toiminta on muun yhteiskunnan tavoin ollut murroksessa koronasta johtuvien poikkeusaikojen takia, halusimme selvittää, miten etäopiskelu on sujunut suomalaisissa korkeakouluissa ja miten se on vaikuttanut opiskelijoiden jaksamiseen. Järjestimme yhteisön Instagram-tilillä kyselyn aiheesta 30.1.2021—31.1.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 602 tilin seuraajaa.


Kysymykset muotoiltiin seuraavanlaisesti:

 

  • Opiskeletko mieluummin: Etänä/Läsnä

  • Koetko etääntyneesi ystävistäsi etäopintojen aikana: Joo/En

  • Ovatko opintosi edenneet tavoitteiden mukaisesti: Joo/En

  • Oletko tyytyväinen etäopetuksen laatuun? Jep/No en

  • Etäopintojen aikana jaksamiseni on ollut aiempaa: Parempi/Huonompi

  • Mitkä ovat etäopintojen hyviä tai huonoja puolia? (avoin kysymys)

 

Lyhyen kyselyn pohjalta voidaan todeta huolestuttavia merkkejä korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä etäopintoihin, pääasiassa oman hyvinvoinnin ja jaksamisen takia. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista, peräti 68%, kaipaa jo takaisin lähiopetuksen pariin. Yksi syy lienee siinä, että etäopiskelun aikana etääntyy helposti omasta sosiaalisesta verkostostaan, kun ystäviä ja muita kanssaopiskelijoita ei enää näe samalla tavalla muun muassa luentosaleissa ja ruokaloissa. Arkinen jutustelu ja yhdessä tekeminen koulun ohella on vaihtunut virtuaalisiin etäkahvitteluihin ja muihin vastaaviin tuokioihin. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että uusilla korkeakouluopiskelijoilla ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta verkostoitua muiden kanssa kuten aikaisempina vuosina, minkä takia esimerkiksi vieraalta paikkakunnalta opiskelukaupunkiin muuttaneet ovat helposti kokeneet olonsa yksinäiseksi.

Ei itseänikään hirveästi huvittaisi, jos olisin muuttanut juuri Kuhmosta opiskelija_cityyn x, ja viettäisin aikani yksin läppäriä tuijotellen...

Fuksina en ole päässyt tutustumaan kehenkään vieraassa kaupungissa.

Huolestuttavan suuri määrä opiskelijoista, 71%, ilmoittikin jaksamisensa olleen aiempaa huonompi. Sosiaalisten kontaktien rajoittuneisuuden lisäksi tähän on varmasti vaikuttanut useampi muukin tekijä, kuten se, että kodin muuttuminen työpaikaksi on vastanneiden mukaan vaikuttanut psykologisesti opiskelijoiden hyvinvointiin. Kun päivän kaikki aktiviteetit rakentuvat pääasiassa samojen seinien sisälle, voi tämä toisille aiheuttaa esimerkiksi säännöllisen päivärytmin katoamista. “Multitasking” nähtiin kyselyssä sekä hyvänä että huonona puolena. Toisaalta opiskelijat voivat hoitaa arkisia askareitaan opetuksen aikana, mutta toisaalta olennaiseen eli oppimiseen keskittyminen voi jäädä pintapuoliseksi.

 

36% vastasi jääneensä jälkeen omista opiskelutavoitteistaan, kun taas 64% vastanneista koki opintojensa edenneen tavoitteiden mukaisesti myös etäopiskelun aikana. Yli joka kolmannen opiskelijan jäädessä jälkeen tavoitteistaan voidaan miettiä etäopiskelun vaikutusta pidemmällä aikavälillä opintonsa tavoiteajassa suorittaneiden opiskelijoiden määrään. Esimerkiksi yliopistoille tavoiteaikataulussa suoritettujen kandidaatin ja maisterin tutkintojen määrä on hyvinkin tärkeä, sillä se vaikuttaa muun muassa oppilaitosten rahoituksen saamiseen.

 

Etäopetuksen laadusta kysyttäessä opiskelijat jakaantuivat voimakkaasti kahteen leiriin: 52% oli tyytyväisiä ja 48% tyytymättömiä etäopetuksen laatuun. Etäopiskelun hyvistä ja huonoista puolista kysyttäessä eräs opiskelija nostikin esille joidenkin luennoitsijoiden kyvyttömyyden muokata opetusta etäopetukseen sopivaksi. Lisäksi osaa opiskelijoista haittasi etäopetukseen sisältyvä kamerapakko.

Käytännön juttuja on haastavaa oppia etänä.

Etäopetuksen hyvinä puolina korostuivat ennen kaikkea koulumatkoihin kuluvan ajan ja rahan vapautuminen muuhun tarkoitukseen: “Ehdottoman hyvää, että ei mene aikaa eikä rahaa matkoihin.” Useat opiskelijat antoivat positiivista palautetta etäopintojen tuomasta vapaudesta omien menojen aikatauluttamiseen. Eräs opiskelija totesikin töiden ja koulun yhteensovittamisen onnistuvan paremmin, kun töistä voi kirjautua “offlineen” luennon ajaksi. Etäopinnot mahdollistavatkin monelle nuorelle varmasti aiempaa helpommin opintojen ohella työskentelyn, mikä auttaa taloudellisesti ja tarjoaa tärkeää työkokemusta.

 

Kokonaisuudessaan tutkimuksen tulokset osoittavat hälyttäviä merkkejä korkeakouluopiskelijoiden jaksamisesta. Pitkälle venynyt poikkeusaika on vähentänyt opiskelijoiden sosiaalisia kontakteja tai tehnyt jopa niiden hankkimisen mahdottomaksi, sekä vaikeuttanut tavoitteiden saavuttamista ja motivaation löytämistä. Samanaikaisesti etäopiskelu on osoittanut perinteisten lähiopetusmuotojen tarpeen uudistua 2020-luvulle. Esimerkiksi hybridiopetus mahdollistaisi vapauden valita lähi- ja etäopetuksen väliltä, ja toisi joustoa opiskelijoiden työelämän, vapaa-ajan ja opintojen yhteensovittamiseen.

Share on facebook
Facebook
Share on linkedin
LinkedIn
Korkeakouluopiskelijat-tiimi
Korkeakouluopiskelijat-tiimi

Tsekkaa myös nämä!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *