Avoimen väylällä oikeustieteelliseen

Olen Jenna, 21-vuotias ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija Lapin yliopistossa. Minun matka oikikseen on ollut vähän erikoinen, sillä pääsin opiskelemaan unelma-alaani avoimen väylän kautta. Avoimen väylä saattaa olla monelle vähän vielä tuntematon käsite, mutta sen suosio kasvaa koko ajan.

Mikä siis on avoimen väylä? Avoimen väylällä voi päästä opiskelemaan, jos on suorittanut tarpeeksi paljon oikeustieteen opintoja avoimessa yliopistossa tarpeeksi hyvillä arvosanoilla. Vähintään tämä tarkoittaa siis vuoden mittaista urakkaa, mutta itse suoritin vaadittavat opinnot kahdessa vuodessa. Siihen toki vaikutti se, että Lapin yliopistoon avoimen väylän mahdollisuus tuli vasta 2020 keväänä, joten ennen sitä tein opintoja ihan vain, että saisin tehtyä jotain hyödyllistä välivuosinani. Hakuperusteet vaihtelevat yliopistoittain, mutta Lapin yliopistossa vaaditaan vähintään 45 opintopistettä sekä vähintään 3 painotettua keskiarvoa. Nämä avoimen yliopiston oikeustieteen opinnot ovat täysin samoja opintoja, joita varsinaiset tutkinto-opiskelijat tekevät. Näin ollen, kun itse pääsin tiedekuntaan, sain avoimessa tekemäni kurssit suoraan hyväksiluettua ja nyt voin suorittaa enimmäkseen jo toisen vuoden kursseja.

Itse näen avoimen väylässä paljon hyvää. Koska oikeustieteellisen pääsykokeisiin on aikaa lukea ainoastaan 4–5 viikkoa joka kevät, koen että avoimen opintojen ansiosta koin kaksi välivuottani heti paljon mielekkäimmiksi, kun sain opiskella juuri niitä asioita, joista olen aina haaveillut. Opinnot mahdollistivat sen, että pystyin tekemään jotain sisäänpääsyni edistämiseksi myös silloin, kun pääsykoekirjat eivät olleet vielä ilmestyneet. Vaikka tein aluksi opintoja niin, että avoimen väylää ei vielä ollut, koin opinnot silti hyödyllisiksi, koska tiesin, että päästyäni tiedekuntaan voin alkaa suorittamaan pääasiassa jo toisen vuoden kursseja. Lisäksi jos suorittaa tarpeeksi opintoja avoimessa, on mahdollista, että saa tutkinnon suoritettua nopeammin. Avoimen opintojen hyöty näkyi myös siinä, että kohdalleni osui sellaisia pääsykoekirjoja, joiden aiheita olin opiskellut jo avoimessa. Toki mielestäni välivuodella on hyvä idea myös se, että käy korottamassa yo-arvosanoja, jotta voisi päästä todistuksella sisään, mutta omat yo-arvosanani eivät ole kovin kummoisia, joten se ei tuntunut missään vaiheessa realistiselta idealta.

Avoimen opinnot ovat toki maksullisia, mutta mielestäni ne ovat todella hyvä sijoitus omaan tulevaisuuteen. Isoin ero varsinaiseen tutkinto-opiskelijana olemiseen ja samalla miinuspuoli on se, että avoimen väylällä hakiessa on todella kovat paineet ja minulle ainakin stressi oli arkipäivää. Koen, että tutkinto-opiskelijana en ole enää niin stressaantunut. Toisaalta, koska avoimen opinnot ja väylällä hakeminen luovat kovan paineen onnistua, koen että paineensietokykyni on kehittynyt todella paljon ja se on varmasti syy siihen, miksi en koe tällä hetkellä opintoja hirveän stressaavina. 

Olen käynyt kolmessa oikeustieteellisen pääsykokeessa, joten minulta on kysytty usein, että kumpi oli rankempaa: pääsykokeisiin lukeminen vai avoimen väylällä hakeminen? Mielestäni mikään reitti oikeustieteelliseen ei ole helppo. Pääsykoelukeminen ja avoimen opinnot vaativat kumpikin älyttömän määrän osaamista, omistautumista sekä määrätietoisuutta. Pääsykokeisiin lukeminen tarkoittaa noin 4–5 viikkoa todella intensiivistä lukemista, mutta avoimen väylällä hakuprosessi kestää vuoden tai enemmän. Molemmat hakuprosessit ovat stressaavia, mutta avoimen väylällä hakiessa koin eri tavalla stressiä siitä, että koska kursseja täytyy olla suoritettuna useampia, täytyy kaikkien kurssien arvosanojen olla erinomaisia. Näin ollen siis jos on suorittanut useamman kurssin hyvillä arvosanoilla, jopa yksi huono arvosana voi vaikuttaa keskiarvoon todella negatiivisesti. Jos verrataan pääsykokeeseen, siinä kaikki panos menee siihen yhteen pääsykokeeseen ja siinä onnistumiseen. Siksi koin avoimen väylän hieman jopa stressaavammaksi, sillä koko ajan täytyi onnistua ja pärjätä. Molemmissa on omat haasteensa, mutta mielestäni kumpikin reitti oikeustieteelliseen on yhtä haastava, eivätkä kumpikaan ole missään nimessä helppoja.

Olen tyytyväinen siihen, että avoimen väylän suosio kasvaa koko ajan, ja erityisen hyvin tässä on onnistunut Itä-Suomen yliopisto, joka ottaa tänä keväänä (2021) oikeustieteelliseen 30 uutta opiskelijaa avoimen väylän kautta. Itse olin todella yksinäinen, kun päätin yrittää hakea avoimen väylässä, sillä en tiennyt ketään joka hakisi siinä myös. Itse koin pääsykokeisiin lukiessa vertaistuen todella tärkeäksi, joten on mielestäni hyvä, että avoimen väylän suosio kasvaa koko ajan, että voi löytää helpommin ihmisiä, jotka ovat samassa tilanteessa.

Avoimen väylällä hakeminen on stressaavaa ja siinä on jatkuva onnistumisen tarve ja epäonnistumisen pelko. Se on kuitenkin erinomainen keino päästä unelmiensa koulupaikkaan, sillä oikeustieteellisessä aloittaminen on monelle uudelle opiskelijalle varmasti alkuun haastavaa, mutta itse koin hieman pehmeämmän laskun opintoihin, kun kursseja oli jo suoritettu. Tiesin mikä minua odottaa ja miten minun kannattaa opiskella.

Todella paljon tsemppiä kaikille kevään opintoihin!