fbpx

Ulkomailla opiskelu – haaste täynnä mahdollisuuksia

Syksy kolkuttaa ovella ja huikean Suomessa vietetyn kesän jälkeen on taas aika lähteä. Lääketieteen opinnot Ruotsissa jatkuvat ja kotimaahan jäävät niin puoliso, perhe kuin ystävätkin. Kuten aiempinakin vuosina, myös nyt tuntemukset ovat ristiriitaiset – toisaalta sitä odottaa innoissaan kouluun pääsyä ja kaiken uuden ja mielenkiintoisen oppimista, mutta toisaalta ei millään haluaisi joutua eroon läheisistään ja luopua kaikista niistä ihanista heidän kanssaan kesän aikana vietetyistä hetkistä. Jos lähteminen kerran on niin vaikeaa, niin miksi sitten löydän itseni samasta tilanteesta yhä uudestaan?

Lääkäriksi olen halunnut aina ja aikoinaan päätin, ettei yhtään mikään tule seisomaan sen unelman tiellä. Ruotsissa opiskelusta kiinnostuin alun perin sillä ajatuksella, että olisi hienoa ja varmasti tulevaisuuden työelämän kannalta hyödyllistä päästä oppimaan sujuvaa ruotsia. Tämän lisäksi toivoin saavani muitakin maailmankuvaa avartavia kokemuksia, joita ainoastaan ulkomailla asuminen voisi tuoda. En missään nimessä ajatellut, että valitsemani tie olisi helppo, mutta siitä huolimatta todellisuus iski alkuun vasten kasvoja huomattavasti kovempaa, kuin olin odottanut. Lukion B-ruotsipohjalla ei selkeästi ymmärtänytkään riikinruotsista lähestulkoon mitään ja luennoilla mukana pysyminen sekä sosiaalisten suhteiden luominen oli huomattavan haastavaa. Lisäksi yksin oleminen vieraassa maassa uuden kulttuurin keskellä kaikkien läheisteni jäätyä Itämeren toiselle puolen olikin vielä kuviteltua raskaampaa. Jokaisen päivän jälkeen olin niin väsynyt ja epätoivoinen, että olin aivan varma, etten tule selviämään kovinkaan pitkään. Silti sain aina jostain kaivettua edes vähän energiaa ja motivaatiota uudesta päivästä suoriutumiseen (mm. kirkkaana mielessä siintävien unelmien eli lääkärin ammatin ja sujuvan kielitaidon saavuttamisen sekä Uppsalasta löytyneiden suomalaisten kohtalotoverien avulla) ja kykenin rämpimään eteenpäin. Lopulta lukemattomien tuntien ajan tehty työ alkoi kantaa hedelmää, ja huomasin pärjääväni yhä paremmin ja paremmin. Yhtäkkiä ei jokaista lukemaani sanaa tarvinnutkaan käyttää Google-kääntäjässä ja pystyin käymään pitkiäkin keskusteluja ruotsalaisten kanssa. Sain ystäviä ja sopeuduin yhteiskunnan käytäntöihin. Opinnot sujuivat mallikkaasti ja aloin vihdoin oikeasti uskoa siihen, että jonain kauniina päivänä voisin valmistua lääkäriksi Uppsalan yliopistosta.

Nyt neljä vuotta myöhemmin, sujuvasti ruotsia puhuvana, lähestulkoon valmiina lääkärinä voin todeta olevani äärimmäisen kiitollinen silloiselle itselleni siitä, etten koskaan luovuttanut. Jo tähän mennessä ruotsin osaamisesta on ollut valtavasti hyötyä työskennellessäni Suomessa. Itseluottamukseni on noussut aivan eri tasolle aiempaan verrattuna, ja näiden kokemusten jälkeen uskon selviäväni mistä vain. En pelkää haasteita ja kiirettä, sillä olen tottunut tekemään kovasti töitä saavuttaakseni tavoitteeni. Koen olevani entistä mukautuvampi uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Parisuhteessa sekä ystävien ja perheen kanssa vietettyä aikaa on oppinut arvostamaan entistä enemmän. Lisäksi olen saanut itselleni toisen kotimaan, jonne tunnen aina olevani tervetullut.

 

Ulkomailla opiskelu on siis ollut elämäni haastavinta, mutta samalla myös upeinta aikaa. Juuri siksi suosittelen sitä lämpimästi jokaiselle, jolla vain on siihen mahdollisuus – se on mahdollisuus kehittyä ihmisenä usealla elämän osa-alueella ja palata kotiin monta vahvuutta rikkaampana. Ja ne ihmissuhteet, jotka ajoittaisen etäilyn kestävät, ovat niitä kaikista aidoimpia ja arvokkaimpia.

Share on facebook
Facebook
Share on linkedin
LinkedIn
Charlotta Kajala
Charlotta Kajala

Kirjoittaja on 25-vuotias, alun perin Turun suunnalta kotoisin oleva 5. vuoden lääketieteen opiskelija Uppsalan yliopistossa Ruotsissa. Hän kertoo opinnoistaan ja arjestaan Instagramissa tilillään @laakisruotsissa. Muita hänelle mieluisia vapaa-ajan aktiviteetteja ovat musisointi ja urheilu.

Tsekkaa myös nämä!

Antropologian opinnoista yrittäjäksi

Antropologian opinnoista yrittäjäksi Antropologia tutkii ihmistä kulttuurisena olentona. Kaikki ihmislajille ja ihmisten kulttuureille ominaiset piirteet ovat sellaisia asioita, joista antropologi voi olla

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *