Unelmia kohti omia polkuja

Hei!

Olen Mona, iloinen seikkailijasielu ja luonnonlapsi Rovaniemeltä. Opiskelen sairaanhoitajaksi sekä perustason ensihoitajaksi ja seuraavaksi pääset kuulemaan opiskeluideni kiemuroista.

Peruskoulussa opiskelu ei juurikaan kiinnostanut. Jalkapallon peluu ja urheilu oli ylitse kaiken muun. Sain kohtalaisia arvosanoja aineista, joihin minulla ei ollut
kiinnostusta. Lemppariaineissani eli liikunnassa, musiikissa, köksässä, bilsassa ja terkassa pärjäsin hyvin. Matikka ja fyke oli inhokki aineitani. Usein itkien, yömyöhään luin, kertasin ja tein läksyjä useita tunteja, mutta sanaakaan ei jäänyt mieleen, avuista huolimatta.

Yläkoulu liikuntaluokilla oli tulossa päätökseen tiesin haluavani ensihoitajaksi ja 2018 tuli eteen yhteishaut. Keskiarvoni oli hyvä. Yhteishauissa hain perustason ensihoitajaksi, lähihoitajaksi ja turvallisuusalalle. Ensihoitoon oli pääsykokeet ja muistan jännittäneeni pääsykoepäivää enemmän, kuin mitään koskaan aijemmin. Pääsykokeista ei jäänyt paras mahollinen fiilis ja jännittyneenä oottelin vastauksia koulupaikan saamisesta. Avasin opintopolun nähdäkseni vastaukset ja olin saanut paikan lähihoitajakoulusta. Kaikki tuntui romahtavan ja itketti, sillä halusin ensihoitajaksi niin paljon.

Alotin elokuussa kuitenkin hyvillä mielin lähihoitajakoulun. Tarkoitukseni oli tehdä
kaksoistutkinto, mutta ensimmäisenä päivänä opettajani pelotteli meidät täysin siitä, että se tulisi olemaan todella rankkaa eikä se varmaankaan onnistuisi.
Vaihdoin samana päivänä luokkaan, jossa opiskeltaisiin vain ammattiopintoja.
Jälkeenpäin ajateltuna opettajan pelottelut olisi voinut antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Lopetin myös kilpailullisesti futiksen pelaamisen aloittaessani ammattikoulun. Nyt ensimmäistä kertaa elämässä oli aikaa keskittyä vain koulun käyntiin. Myös ensimmäistä kertaa elämässäni koin matikan tärkeäksi ja hyödylliseksi. Koulussa konkretisoituivat syyt miksi minun on tärkeä oppia laskemaan, sillä
lääkelaskuissa ei voi tulla virheitä. Enää ei tarvinnut laskea laskuja, joista opettajakin sanoisi, että näitä laskuja et tule koskaan tarvitsemaan, mutta
niitä lasketaan vaan koska niin täytyy tehdä. Outoa sanoa, mutta matikasta tuli jopa siedettävää.

Syksyllä 2020 tein viimeistä harjoitteluani sairaalassa ja oli yhteishaun aika, en
kuitenkaan kerennyt mukaan syksyn todistusvalintaan, joten kävin kokeilumielessä valintakokeessa. En ajatellut pääseväni mihinkään valintakokeella. Silloin ei ollut ensihoitaja amk paikkoja haussa pohjoisemmassa, jonne halusin opiskelemaan, joten hain sairaanhoitajaksi useaan paikkaan ja valintakoepisteet yllätyksekseni riittivät Rovaniemelle.

Valmistuin marraskuussa 2020 lähihoitajaksi kiitettävällä todistuksella. Ajattelin, että tämä on pelkkiä mahollisuuksia täynnä ja voisinhan hakea keväällä sitten ensihoitajaksi todistuksella, kun olen aloittanut sairaanhoidon opintoja jo etukäteen. Olin haaveillut, että joskus isona asun vielä Lapissa ja nyt oli tullut se hetki kun lähtisin Hollolasta matkaamaan kohti isoa kaupunkia Rovaniemeä ja Lapin maisemia.

Aloitin tammikuussa 2021 sairaanhoitajaopinnot ja rakastuin samantien Rovaniemeen. En halunnutkaan Lapista vielä pois. Rovaniemellä ei ole ensihoitaja amk-koulutusta, joten päätin opiskella sh. tutkinnon loppuun Rovaniemellä, sillä voisinhan myöhemmin hakea toiseen kaupunkiin ensihoitajaksi.

Kaverini vinkkasi, että Rovaniemellä on haku perustason ensihoidon opintoihin, joka kestäisi lähihoitajilla n. 9 kuukautta. Sama tutkinto, johon aikaisemmin pisteeni eivät
riittäneet. Laitoin hakupaperit menemään, kävin pääsykokeissa ja pääsin heittämällä sisälle kouluun. Elokuussa -22 alkaisivat vihdoin ensihoidon opinnot.